Mudaistenniemi

Sijaintipaikka on noin 4 km Rauman keskustasta ja kirkosta lounaaseen Mudaistenniemen eteläpuolisen lahden suulla. Hylky näkyy ortokuvassa. Puurunkoisen aluksen hylky. Hylkyä on purettu ja rungosta on jäljellä vain alaosa. Matalan veden aikana hylyn kaarien päitä on näkyvissä rannalta käsin. Rungon suunta on luoteesta koilliseen.

Säilyneiden rakenteiden perusteella voidaan päätellä, että alus on ollut vähintään 34 metriä pitkä. Hylky makaa yli 45 asteen kulmassa idänpuoleisella kyljellään. Idänpuoleisen kyljen kaaret ja kylkilaudat ovat taipuneet alkuperäisestä asennostaan ja uponneet ja levinneet sedimenttiin. Osa rakenteista löytyi sedimentistä sondaamalla.

Kaarissa on paikoin havaittavissa oksidoituneita kuparipultteja. Mahdollinen sikoköli on myös osin liikkunut pohjapalkkien päältä. Pinnan yläpuolelle nousevat lännenpuoleiset kaaret ovat katkenneet sään ja jäiden kulutuksesta. Kylkiasennosta johtuen laivan länsipuoleinen kylki ja pohjan ranka ovat esillä.

Laiva on rakennettu tasasaumatekniikalla. Köli on ulkoneva ja rakennettu vähintään kahdesta erillisestä kölipuusta, jotka on liitetty toisiinsa lapaliitoksella. Lapaliitosta on vahvistettu metallilevyillä/heloilla jotka on kiinnitetty pulteilla. Laivan kerrotaan tuodun paikalle aallonmurtajaksi. Toisaalta paikallinen asukas on muistellut, että laiva tuotiin rantaan tarkoituksena ottaa se vielä purjehduskäyttöön.

Se ei kuitenkaan enää olisi ollut kannattavaa ja tammipuinen laiva purettiin rakennustarpeiksi. Toisen kertoman mukaan laiva olisi tuotu paikalle rakennustarpeiksi 1940-1950-luvuilla. Laivan nimen on muisteltu olleen Walerian tai Valeriana, mutta tämä on epävarmaa. Vuoden 2023 aikana hylyn lähellä tehtiin yksityishenkilön laituritöitä.

Yksityisen hankkeen takia Museovirasto dokumentoi hylkyä ja otti ajoitusnäytteen 2023. Raumalainen merihistorian tutkija Juha Hyvärinen selvitti hylyn taustaa haastatteluin ja arkistolähteiden avulla. Ajoitusnäyte otettiin hylyn tammipuisesta kaaresta. Puu on todennäköisesti kasvanut vuosien 1730 ja 1823 välillä ja laivan rakentamisessa käytetty puu on kaadettu tämän jälkeen.

Puun alkuperä saattaa olla Ruotsin länsirannikolla. Juha Hyvärisen selvitysten mukaan laiva on saattanut kuulua Ekrothien suvulle. Saattaa olla kyseessä parkki Prospero, jonka Rauman sataman johtokunta kehotti omistajaa siirtämään pois satamasta syyskuussa 1903. Alus oli uponnut satamaan, mikä uutisoitiin Rauman lehdessä 15.8.1901.

Prospero oli rakennettu Rostockissa 1853. Alus muun muassa purjehti Kap Hornin ympäri ja oli useita vuosikymmeniä rostockilaisessa omistuksessa. Laiva myytiin Suomeen 1895 ja teki viimeisen purjehduksensa mahdollisesti 1900.