Mikkelin maaseurakunnan kirkko ja hautausmaat

Mikkelin maaseurakunnan kirkko on Intendentinkonttorin näyttävä tulkinta kansanrakentajien itäsuomalaisesta kaksoisristikirkosta. Kirkko on Mikkelin ruutukaava-alueen länsipuolella ympäristöstään kohoavalla laajalla kummulla. Alkuperäinen sisääntulotie on yhä hahmotettavissa maastossa. 1810-luvulla rakennettu kirkko on ensimmäinen akateemista arkkitehtuuria mukaileva Intendentinkonttorissa suunniteltu kaksoisristikirkko.

Vesikatot ovat loivat ja ristikeskuksen yläpuolella kohoaa matala, ikkunoilla varustettu lanterniini. Empiretyylisessä ulkovuorauksessa on korostetut nurkat. Kirkon pohjoispuolella kohoava itäsuomalaista tapulityyppiä edustava kahdeksankulmainen tapuli on Matti Salosen johdolla rakennettu 1815. Kirkkotarhassa kirkon kaakkoispuolella on sankarihauta-alue.

Pronssinen sankaripatsas Velvollisuus on vuodelta 1959 (Kalervo Kallio). Kirkon luoteispuolella on edelleen käytössä oleva hautausmaa. Lounaispuolella oleva kivinen pitäjänmakasiini vuodelta 1848 on muutettu 1959-1960 Suur-Savon museoksi. Kirkonmäellä on myös entinen pitäjäntupa, joka toimi 1912 asti maalaiskunnan kunnantalona.

Kirkon itäpuolella on kiviaidan ympäröimä 1817 perustettu vanha hautausmaa. Korkeita kuusia kasvavalla puistomaisella alueella, joka jatkuu myös Otavankadun eteläpuolella (perustettu 1869), on säilynyt useita hautamuistomerkkejä.