keskiaikainen

Mikkelin kivisakaristo

Mikkeli

Miksi käydä täällä

Savilahti on koko Savon kantaseurakunta: 1200-luvulla ortodoksinen kirkkopitäjä eli pogosta, Pähkinäsaaren rauhan jälkeen katolinen, jollaisena se mainitaan jo 1329. Kivisakaristo muurattiin todennäköisesti jonakin kesänä vuosien 1520 ja 1560 välissä.

Katso: Sakaristo muurattiin kivestä sen puukirkon viereen, joka oli määrä purkaa; puukirkko jäi kuitenkin paikalleen 1600-luvulle asti. Uusi kirkonpaikka valittiin 1700-luvun puolivälissä 600 metriä etelälounaaseen, nykyiseen Kirkkopuistoon.

Tietoa kohteesta

Savilahti (Mikkeli) on koko Savon kantaseurakunta. Se oli jo 1200-luvulla ortodoksinen kirkkopitäjä, pogosta. Pähkinäsaaren rauhan jälkeen Savilahti muuttui katoliseksi kirkkopitäjäksi, jollaisena sen mainitaan jo 1329. Kivisakaristo muurattiin todennäköisesti 1500-luvun alkupuolella, jonakin kesänä vuosien 1520 ja 1560 välissä.

Sakaristo rakennettiin kivisen runkohuoneen tieltä purettavaksi aiotun puukirkon viereen. Puukirkko jäi kuitenkin paikalleen, ja oli siinä 1600-luvulle asti. Vuonna 1664 rakennettu uusi puukirkko ja keskiaikainen kivisakaristo hylättiin 1700-luvun puolivälissä, ja uudeksi kirkonpaikaksi valittiin niistä 600 metriä etelälounaaseen oleva Maunukselankangas (nykyinen Kirkkopuisto). Kirkon ympäristön muinaisjäännösaluetta ei ole rajattu.

Tyyppi: kiinteä muinaisjäännös
Alatyyppi: kirkonpaikat
Ajoitus: keskiaikainen
Kunta: Mikkeli

Museoviraston tietokanta

Ilmoita virheestä