Miksi käydä täällä
Helsingin yliopistollisen keskussairaalan suurkortteli Meilahdessa kuuluu Suomen sairaalarakentamisen avainkohteisiin – selkeälinjaisen 1900-luvun modernismin kokonaisuus, joka kasvoi vaiheittain vuosisadan alusta 2000-luvulle.
Katso: Etsi katseellasi blokkijärjestelmän mukainen, yli 10-kerroksinen pääsairaalan potilastorni, jonka suunnittelivat arkkitehdit Jaakko Paatela ja Reino Koivula.
Tietoa kohteesta
Helsingin yliopistollisen keskussairaalan suurkortteli Meilahdessa on yksi Suomen sairaalarakentamisen avainkohteista. Rakennushistoriallisesti ja -taiteellisesti monipuolinen, vaiheittain rakennettu erityisklinikkojen kokonaisuus kuvastaa sairaalarakentamisen suunnitteluperiaatteita sekä sairaanhoidon ja lääketieteen opetuksen kehitystä 1900-luvun alusta aina 2000-luvulle.
Alueen rakennuskanta on selkeälinjaista 1900-luvun modernismia. Myös alueen uusin arkkitehtuuri pohjautuu samaan selkeään muotokieleen ja on sovitettu luontevasti olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Korttelin rakennuskantaa hallitsee ns. blokkijärjestelmän mukainen Meilahden pääsairaalan yli 10-kerroksinen potilastorni.
Pääsairaalaan on sijoitettu mm. sisätautien ja kirurgian klinikoita sekä röntgen- ja laboratoriotiloja. Pääsairaalan ovat suunnittelleet yhteistyössä arkkitehdit Jaakko Paatela ja Reino Koivula. Hallinto- ja huoltorakennus vuodelta 1965 on myös Jaakko Paatelan suunnittelema. Vanhin klinikoista on 1934 rakennettu professori Jussi Paatelan Lääkintöhallituksen rakennusosastolla suunnittelema Naistenklinikka.
Korttelin eteläosassa 1946 valmistunut Lastenklinikka, nykyinen Lasten ja nuorten sairaala, on arkkitehtien Uno Ullberg ja Erkki Linnasalmi 1940-luvun viimeisimpien sairaalaihanteiden mukaisesti suunnittelema rakennus, jossa yhdistyvät paviljonki- ja blokkijärjestelmä. Lastenlinnan sairaala on valmistunut arkkitehtien Elsi Borgin, Otto Flodinin ja Olavi Sortan suunnitelmien mukaan 1948.
Lastenlinna koostuu korkeasta, pyöreämuotoisesta sairaalarakennuksesta ja siihen liittyvästä matalasta siipirakennuksesta. Julkisivuja on elävöitetty poikkeuksellisen koristeellisilla, rappaukseen reliefinä tehdyillä kuvioilla. Rakennus kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.
Arkkitehtien Jussi ja Veli Paatelan suunnittelema silmä- ja korvatautien klinikka on valmistunut 1951 ja viereinen luentosalirakennus 1968. Syöpätautien klinikan ovat suunnitelleet arkkitehdit Erkki Helamaa ja Veijo Martikainen ja se on valmistunut 1962. Sairaala-alueen klinikoiden laajennusosat ovat peräisin pääasiassa 1970-1980-luvulta.
Sairaala-alueella on runsaasti lääketieteen ja sairaanhoidon opetukseen ja tutkimukseen tarkoitettuja rakennuksia. Korttelin luoteiskulman 1940 rakennettu arkkitehti Uno Ullbergin suunnittelema Helsingin sairaanhoitajatarkoulu toimii edelleen oppilaitoksena. Alueen itäpuolella on arkkitehti Olli Pöyryn suunnittelema Ammattilääketieteellinen tutkimuskeskus (nyk.
Työterveyslaitos) vuodelta 1950. Samassa korttelissa sijaitseva Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan teoreettisten laitosten rakennus on valmistunut 1966 arkkitehti Einari Teräsvirran suunnitelmin. Meilahden yliopistollisen keskussairaalan lääketieteen kampuksen uudempaan kerrostumaan kuuluvat 2000-luvun vaihteen molemmin puolin valmistuneet terveystieteiden kirjasto Terkko ja biolääketieteen tutkimus- ja opetuskeskus Biomedicum.
Tukholmankadun varressa ovat arkkitehti Veli Paatelan suunnittelemat, 1940-1950-luvun taitteessa valmistuneet potilaskodin kerrostalo, entinen asuntola Eevala ja psykiatrian poliklinikka. Lukuisten klinikoiden ja laitosten sekä hallinto-, talous- ja huoltorakennusten lisäksi sairaalalla on oma voimala Paciuksenkadun toisella puolella.
Alueella on sisäinen katu- ja liikenneverkostonsa tienviittoineen, helikopterikenttineen, laajoine pysäköintialueineen sekä laaja maanalainen käytävä- ja tilaverkosto.
