Mätikän luola

Kohde sijaitsee Maskunjoesta noin 500 metriä luoteeseen sijaitsevalla Mätikkä-nimisellä kallioisella mäellä. Mäki kohoaa 63 metrin korkeuteen merenpinnasta. Sen korkeimman kohdan länsi-lounaispuolella olevalta tasanteelta kohoaa kallio pystysuorana ylös. Kallion alaosassa avautuu laaja vaakasuuntainen rako, jonne ihminen mahtuu konttaamaan.

Luolan perällä avautuu korkeampi kammio, jossa mahtuu seisomaan; tästä kammio jatkuu vielä kapeana käytävänä. Kammioon tulee jonkin verran päivänvaloa ylhäällä olevasta kapeasta kallionhalkeamasta sekä edellä mainitun käytävän perältä. Mätikän luolasta tunnetaan suullista perimätietoa, jonka mukaan Mätikän luola on isonvihan aikana palvellut pakolaisten piilopaikkana (Aulis Oja 1966, s. 483).

Kammiossa olevaan sileään kiveen on kaiverrettu nimimerkkejä ja 1800-luvun lopulle ajoittuvia vuosilukuja (mm. 1877 ja 1895). Kaiverretun kiven sileä pinta on todennäköisesti luonnon muovaama, veden hioma ja kuluttama. Luolassa olevan kammion seinämästä on eräs luolaharrastaja löytänyt punaisen väriläiskän, joka voisi olla mahdollinen kalliomaalaus.

Jälki sijaitsee syvällä luolan sisällä, sen perimmäisessä seinämässä, johon päivänvalo paistaa ylhäällä olevan vaakaraon kautta. Maalausalueen korkeus on noin 40 ja leveys noin 30 cm. Selkeää kuviota maalausjäljestä ei hahmotu, mutta siinä erottuu jonkinlaista ristikkoruudukkoa ja sen yläpuolella viivoitusta.

Punavärialueesta on tehty analyysi DStretch –ohjelmalla (GTK, raportti maakuntamuseon arkistossa). Värialueen kivilaji on pegmatiittista graniittia. DStrech-analyysi perusteella kuviot saattavat olla ihmisen tekemiä, mutta ajoitusta niille on toistaiseksi mahdoton antaa. Todennäköisesti kuvio on kuitenkin varsin resentti.

Raportin mukaan luolaympäristö on kalliomaalaustulkinnoille uusi, eikä luolista ole kaiketi todettu silikasaostumia, jotka voisivat toimia pigmentin suojana. Myös luolan muilla seinämillä on runsaasti samankaltaista punertavaa väriä. Kohteen kalliomaalaustulkinta on epävarma. Isonvihaan liittyvän pakopaikka -tarinan ja kallioon hakattujen kaiverrusten vuoksi paikka voidaan kuitenkin luokitella kiinteäksi muinaisjäännökseksi.