Maskun kirkko ja pappila

Maskun kirkko pappiloineen muodostaa Turun seudun rannikon vanhimpiin seurakuntiin kuuluvan Maskun kirkollisen keskuksen. Sen monipuoliseen keskiaikaiseen ja vuosisatojen mittaan kehittyneeseen ympäristöön kuuluvat lisäksi keskiaikaisten teiden risteyksessä seisova tapuli sekä kirkkomaa hautakappeleineen.

Kirkko sijaitsee Maskunjoen varren viljelyseudulla, joka on rautakautisen ja keskiaikaisen asutuksen keskusaluetta. Maskun kirkko sijaitsee Turun ja Rauman sekä Naantalin ja Ruskon välisten keskiaikaisten teiden risteyksessä. Kirkon vieressä on rautakautinen hautapaikka, ns. Humikkalan kalmisto ja lähellä Myllymäen esihistoriallinen asuinpaikka.

Kirkon paanukattoiseen runkohuoneeseen liittyy pohjoispuolella lähellä itäpäätyä runkohuonetta vanhempi sakaristo ja eteläpuolella runkohuonetta nuorempi asehuone. Kirkossa ei poikkeuksellisesti ole länsiportaalia. Papinoven edessä on säilynyt puurakenteinen eteishuone. Yksilaivaisessa nelitraveisessa kirkkosalissa on pilasterien ja kilpikaarien varaan tehdyt tähtiholvit.

Holvien ruoteet on koristeltu viiva-aiheisella juovituksella. Seinien alaosaa kiertää punaisella ja sinisellä värillä 1600-luvulla tehty draperiamaalaus. Kirkon penkit ja urkulehteri ovat 1880-luvulta. Keskiaikaiseen taide-esineistöön kuuluvat mm. myöhäiskeskiaikainen triumfikrusifiksi, sleesialainen alttarikaappi ja kalkkikivinen kasteallas.

Barokkityylinen saarnastuoli, kuorin lattiassa olevat kalkkikiviset hautalaatat sekä kaksikantista linjalaivaa esittävä kirkkolaiva ovat 1600-luvulta. Seuraavalta vuosisadalta ovat kirkkoherra Simon Vacceniuksen ja hänen vaimonsa Regina Reuterin votiivikaappi, kirkkomaalari Jonas Bergmanin tekemät öljymaalaukset sekä rokokootyylinen, seurakunnan nuorison lahjoittama kaappikello.

Kirkkomaalla ovat Juvan ja Kankaisten hautakappelit. Lähellä sijaitsevan Kankaisten kartanon 1600-luvun puolivälissä kivestä rakennuttua hautakappelia on myöhemmin käytetty varastosuojana. Pohjaltaan neliön mallista rakennusta kattaa kaksiosainen pyramidikatto, joka on katettu paanutuksella. Rakennuttaja lienee ollut valtaneuvos Kustaa Eevertinpoika Horn (1614-1666).

Juvan hirsirakenteinen hautakappeli on 1700-luvun loppupuolelta. Kellotapuli kirkon länsipuolella kulkevien teiden risteyksessä on harmaakiviseltä alaosaltaan keskiaikainen, mutta sen yläosan puurakenteiden valmistumisajankohtaa ei tunneta. Maskun kirkkoherranpappila on perustettu jo keskiajalla Humikkalan kylän tiluksille, kirkon lähettyville.

Nykyinen pappilan empiretyylinen aumakattoinen päärakennus on rakennettu 1860 lääninarkkitehti G.Th. Chiewitzin suunnitelmin. Holvatun kivikellarin vanhimmat osat on rakennettu 1685. Pappilan pihapiiriin kuuluu puisto ja muita rakennuksia, joista talli on 1800-luvulta ja seurakuntatilaksi 1940-luvulla muutettu ns. Hemmingin tupa 1900-luvun alkupuolelta.