Mälikkälän kylätontti

Mälikkälän vanha kylätontti sijaitsee Raisionjoesta noin 140 metriä itään. Mälikkälä on Raision muinaispitäjän kantakylä, josta ovat myöhemmin (mahdollisesti jo 1200-luvulla) haarautuneet Metsäkylän ja Pahaniemen kylät. Mälikkälän kylään on kuulunut kaikkiaan viisi taloa: Jonkkila, Junnila, Mattila, Huhko ja Kankare, jotka olivat maanluonnoltaan vanhaa rälssiä.

Mälikkälä kuului isojaossa 1700-luvulla Mälikkälän ja Pahaniemen jakokuntaan. Mälikkälä on siirretty Raisiosta Turun kaupunkiin 1949. Mälikkälän tilat siirtyivät vähitellen 1500-luvun kuluessa Pernon kartanon omistajille siten, että yksi niistä kuului Pernolle jo v. 1554, kaksi v. 1574 ja kolme v. 1587.

Mälikkälän kylän neljäs tila Kankare siirtyi Pernon alaisuuteen vasta 1720-luvulla. Nimensä talot saavat 1640-luvulla. Mälikkälän talot olivat Artukaisten kartanon lampuotitaloina vuosina 1780-1861. Mälikkälän talot myytiin vuonna 1861, samalla kun Artukaistenkin tila myytiin. Mälikkälän rälssikirjettä ei ole löytynyt, mutta selvästi Mälikkälän kaikki talot mainitaan rälssitaloina 1500-luvun puolivälissä ja ne ovat siten maanluonnoltaan nk. vanhaa rälssiä.

Mahdollisuus on, että Mälikkälä on saanut rälssioikeudet jo aiemmin eli ennen vuotta 1396 jolloin rälssikirje tuli vaatimuksiin. Mälikkälän vanhin tunnettu omistaja oli Inge de Remalum, joka 1300-luvun puolivälissä mainitaan ja tiedetään olleen rälssimies. Mälikkälän kylää koskevassa isojakokartassa vuodelta 1780 tilan rakennukset ovat sijainneet nykyisestä Mälikkälän kartanon paikasta lounaaseen, Raision joen varressa nykyisen Härkämäen kentän tienoilla.

Kun Mälikkälän kartano perustettiin 1860-luvulla yhdistämällä kylän neljä taloa kartanoksi, rakennettiin kartano oletettavasti nykyiselle paikalleen. Tarkastuksessa 2013 kylätontin vielä mahdollisesti jäljellä oleva osa oli heinitynyttä joutomaata. Pitkän heinän vuoksi havaintoja ei voinut juuri tehdä.

Myllymäen pohjois-luoteisrinteessä oli havaittavissa ainakin kaksi, melko kookastakin kellarinpohjaa, jotka liittynevät Mälikkälän vanhaan kylätonttiin. Vuoden 2020 inventoinnissa kylätontin alueella ei havaittu tapahtuneen muutoksia. Kylänpaikan alueelta havaittiin kivirakenteiden jäännöksiä. Kylätonttia ympäröivässä pellossa havaittiin melko paljon 1900-luvun aineistoa, jolloin kylä oli jo hylätty ja joka tämän vuoksi liittynee alueella pidempään olleeseen torppaan tai on kulkeutunut pellolle levitetyn lannan ja kompostijätteen mukana kauempaa.

Vanhemmasta aineistosta erottui palanut savi, punasavikeramiikan muruset, tummanvihreä paksuseinäinen pullolasi, liitupiipun fragmentit ja palanut pii.