Maarian kirkko ja pappila

Maarian keskiaikainen kivikirkko ja 1700-luvun pappila pihapiireineen kuuluvat maamme kirkollisen arkkitehtuurin keskeisiin muistomerkkeihin. Pappilan päärakennus on rakennettu kivestä ns. hyödyn aikakauden taloudellisten tavoitteiden mukaan. Maarian kirkko on yksi Aurajoen alajuoksun tiivistä keskiaikaisten kirkkojen ryhmää.

Aurajokeen laskevan Vähäjoen varressa, Räntämäen kylässä sijaitsevan Maarian kirkon vanhimmat osat lienevät 1300-luvun lopulta. Holvaus ja länsipäätyyn liitetty kellohuone ovat kokeneet muutoksia keskiajan jälkeen. Kolmilaivaisessa kirkkosalissa on viisi traveeta. Keskilaiva on sivulaivoja leveämpi ja sen kaksi itäisintä tähtiholvia kohoavat muita ristiholveja korkeammalle.

Kuori-ikkuna on säilyttänyt valoaukon tiilisauvastoa lukuun ottamatta keskiaikaisen muotonsa. Seinissä, holveissa sekä arkadikaarissa on runsasta primitiivistä maalauskoristelua, joka sisältää niin kirkollisia kuin profaanejakin aiheita. Triumfikrusifiksi on 1300-luvun jälkipuoliskolta. Itäikkunan edessä on tiilestä muurattu alttari tai saarnapulpetti.

Daniel Sudroviuksen veistämä saarnastuoli on vuodelta 1662. Kiinteästä sisustuksesta penkit ovat 1870-luvulta, urkulehteri ja alttari kaiteineen 1980-luvulta. Kirkkotarhaa ympäröivässä kiviaidassa on kaksi arkkitehti Charles Bassin piirtämää porttiholvia vuodelta 1803. Kiviaitaan liittyy itäpuolella kaksi hautakappelia, pohjoiskulmassa oleva on 1800-luvun alusta ja kuulunut Baer-suvulle.

Toinen kappeli on 1780-luvulta. Kirkkomaalla on lisäksi professori A.M. Tallgrenin perhehauta, jolla on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema kivi. Arkkitehti Matti Aaltosen suunnittelema kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen perhehauta on vuodelta 1968. Kirkon ja pappilan välistä kulkee keskiaikaisperäinen Varkaantie.

Maarian pappilan rakennusryhmän muodostavat kivinen 1788 rakennettu kustavilainen, mansardikattoinen pappila, pappilan vanhempi asuinrakennus kellareineen, läpiajettava aitta-asuinrakennus sekä kaksi aittaa. Pihapiiri, jossa rakennukset muodostavat lähes umpipihaisen kokonaisuuden, on säilynyt lähes ennallaan 1700-luvulta lähtien. Pappilan päärakennus on sijoitettu pääty tien suuntaan.