Miksi käydä täällä
Esplanadi on 1800-luvun puolenvälin kaupunkisuunnittelun mukaan toteutettu leveä puistokatu, joka jakaa Loviisan kahtia – linnoituksen kaupunginosaan ja Alakaupunkiin. Pohjana E.B. Lohrmanin asemakaava vuodelta 1857.
Katso: Anna katseesi kulkea puistokadun länsipäätyyn, jota hallitsee päätepisteenään kaupungin punatiilinen kirkko 1800-luvun jälkipuoliskolta.
Tietoa kohteesta
Loviisan Esplanadi on 1800-luvun puolenvälin kaupunkisuunnitteluperiaatteiden mukaan toteutettu leveä puistokatu, jota reunustavan rakennuskannan pääosa on rakennettu kaavasuunnitelman mukaan 1860-luvulla tai 1800-luvun lopulla ja edustaa erinomiasesti aikakauden kaupunkirakentamisen ihanteita. Esplanadi jakaa kaupungin kahteen osaan, linnoituksen kaupunginosaan ja Alakaupunkiin.
Puistokadun länsipäätä hallitsee sen päätepisteenä kaupungin punatiilinen kirkko 1800-luvun jälkipuoliskolta. Esplanadin varrella sijaitsevan Kauppatorin laidassa on raatihuone ja samassa korttelissa seurahuone. Muu rakennuskanta Esplanadin varrella muodostuu 1800-luvun loppupuolella, lähinnä 1860-luvulla rakennetuista pääasiassa kivirakenteisista kaksikerroksisista asuin- ja liikerakennuksista.
Tyylillisesti ne ovat empiren ja alkavan historismin leimaamia. Esplanadin varren rakennuskantaan kuuluvat myös mm. postitalo, apteekki, elokuvateatteri ja linja-autoasema. Esplanadin puistokatuun liittyy kirkon etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevat Sibeliuspuisto ja Kirkkopuisto sekä Esplanadinpuiston itäpäässä sijaitseva toisen maailmansodan jälkeen perustettu Kurkipuisto. Se perustuu E.B. Lohrmanin asemakaavaan vuodelta 1857 ja maisema-arkkitehti Paul Olssonin 1917 laatimaan Esplanadin puistosuunnitelmaan.
