Miksi käydä täällä
Lapinjoen yläjuoksun laaja kylä- ja viljelymaisema kokoaa useita keskiaikaisia kyliä ja kertoo länsisuomalaisten jokilaaksojen ryhmäkylän pitkän asutushistorian. Tiivein kokonaisuus on Kaukola, jonka tilat asettuvat vieri viereen vanhan maantien suuntaan.
Katso: Pysähdy joen ylittävällä kaksikaarisella kivisillalla, jonka Kustaa Stenfors rakensi vuonna 1884.
Tietoa kohteesta
Lapinjoen yläjuoksun laaja, useita keskiaikaisia kyliä käsittävä kylä- ja viljelymaisema edustaa länsisuomalaisten jokilaaksojen ryhmäkylän pitkää asutushistoriaa. Lapinjoen vaihtelevien viljelysmaisemien reunamien kumpareille ja maantien varsille sijoittuvissa kylissä on säilynyt vanhaa maatiloihin liittyvää rakennuskantaa.
Kyläkokonaisuuksista Kaukola on tiivein. Lapinjokilaakson kyliä Rauman puolella ovat mm. Kaukola, Kodiksami, Sukkala ja Kuolimaa. Joen ja laskuojien varrelle syntynyt viljelymaisema jatkuu etelässä Luhdanojan varrella olevan Korven kylän viljelymaisemana Euran kunnan puolella. Kaukolan kylä sijoittuu Lapinjoen viljelyslaakson kapeaan, pohjoisimpaan kärkeen.
Kylän rungon muodostaa Lapinjoki ja sen suuntaisesti kulkeva vanha, Hinnerjoelle johtava maantie. Kylän tilojen asuintontit ovat vieri vieressä ja asuinrakennukset on rakennettu tien suuntaisesti. Perinteistä rakennuskantaa on säilynyt Krappen, Eskolan, Riikilän ja Lännen tiloilla. Kylän keskustasta kohti Kodiksamia erkanevan tien varrelle on keskittynyt kylän pienasutus.
Joen yli johtaa Kustaa Stenforsin rakentama kaksikaarinen kivisilta vuodelta 1884. Kodiksamin asutus on keskittynyt peltojen metsäsaarekkeisiin ja maanteiden varsille. Kylän etelä- ja länsipuolella avautuu laaja viljelymaisema. Perinteistä rakennustapaa edustavat Utulan, Pietilän, Nokan ja Saar-Uotilan tilat.
Kylässä on säilynyt kaksi tuulimyllyä. Kansakoulu on valmistunut 1908. Sukkalan kylä on keskittynyt Lapinjokilaaksoa rajaavan laajan metsäsaarekkeen reunaan. Maantien varrella oleva Isotalon talonpoikaistalon pihapiirissä on säilynyt tiivis rakennustapa. Päärakennus, pytinkirakennus, puotirivi, navetta ja aitat ovat pääosin 1800-luvulta.
Kuolimaan kylän viljelymaisema aukeaa Lapinjoen molemmin puolin, asutus on keskittynyt metsäsaarekkeisiin. Perinteistä rakennustapaa edustavat Anttilan, Pertolan ja Ollilan rakennusryhmät. Etelässä viljelymaisema jatkuu Euran kunnassa Korven kylän puolella. Vanhan Lappi - Hinnerjoki -maantien varrella sijaitseva hyvin säilynyt Korven kyläkokonaisuus koostuu usean kantatalon vierekkäin sijaitsevasta runsaasta rakennuskannasta.
Kylän ytimessä ovat Arvelan, Mäen, Nakkilan ja Pohjolan talot, joiden pihapiirien välitse maantie kaartuilee. Kylä-Airilan tilan pihapiiri kylän lounaislaidalla on edustava talonpoikainen kokonaisuus, samoin kylän länsipuolella pellon laidassa oleva Aro-Airila. Tiiviistä kyläkeskustasta erilleen ovat siirtyneet Aro-Airilan, Sonkkilan ja Nummen talouskeskukset.
Kylän laidalla on Linteeninmäki, joka alkuaan on ollut kylän mäkitupalaisten asuttama. Korven kylän pellot levittyvät pienen Lapinjokeen laskevan Luhdanojan halkomalle tasangolle.
