Kuuvanvuori

Lemun koillisnurkassa Seijaisten ja Raukuisten kylien rajalla sijaitseva inventoinnissa v. 1997 tietoon tullut muinaislinna, soikeahko kaakko-luode -suuntainen kalliokukkula metsämaastossa. Vuori on pääosin luoksepääsemättömän jyrkkärinteinen, lounais- ja koillissivuiltaan äkkijyrkkä. Lounaassa oleva lakialue on suhteellinen tasainen, peruskartan mukaan n. 52,5 m merenpinasta ja lähes 50 m itäpuolella olevaa Kuuvajoen peltolaakson pohjaa korkeammalla.

Laen itä-koillispuolella on matalampi esilinna, jonne kulku on mahdollista vain kaakko- ja pohjoispuolelta ylös johtavia rinneterasseja myöten tai luoteisrinteen kahden kallioiden välisen kapean solan kautta. Solissa sekä eteläisellä rinteellä on kivivallin jäännökset, pohjoisrinteellä tällaista ei ole.

Eteläisempi solavalli on pituudeltaan 6,5 m, 3,5 m paksu ja alarinteen puolella runsaan metrin korkuinen. Lisäksi erillistä matalaa kiveystä on vielä 5 m kohti pohjoista. Pohjoisemmassa solassa on suuria siirtolohkareita ja osittain niiden väliin ladottuja vallikiviä. Tämän vallin pituus on 4 m, leveys 2 ja korkeus alarinteen puolella n. 1,6 m. Tämäkin valli jatkuu matalana koilliseen n. 8 m matkan.

Kaakkoisrinteessä 37 m pitkä kivivalli noudattaa terassinreunan suuntaa aina päälinnan korkeampaan seinämään saakka. Valli on osin suurehkojen kivien rivi, kohti luodetta paksumpi (0,7-2 m) ja korkeampi, aina n. 1 m. Alempana on samansuuntainen 12-metrinen valli, leveydeltään ja korkeudeltaan 1 m. Tämä vaikuttaa myöhemmässä vaiheessa uudelleen rajalinjan viisariksi muokatulta.