Kuopion Piispanpuiston ympäristö ja kuurojen koulu

Piispanpuisto ympäristöineen on monessa vaiheessa muovautunut kokonaisuus. Kuopion seudun ensimmäiset kirkot ovat sijainneet paikalla, joka muutettiin puistoksi 1884 uuden lääninhallituksen yhteyteen. Piispan talosta nimityksensä saaneen puiston ympärille ovat keskittyneet läänin hallintoon liittyneet rakennukset ja muita julkisia rakennuksia.

Kuopion läänin 1885 valmistunut lääninhallitus ja maanmittauskonttori on suunniteltu arkkitehti Constantin Kiseleffin johdolla yleisten rakennusten ylihallituksessa. Lääninhallitus on kaksikerroksinen kivinen uusrenessanssirakennus. Alunperin yksikerroksisen maanmittauskonttorin kaksikerroksinen ja laajennettu nykyasu on vuosien 1911 ja 1931 korjauksista.

Puiston itäreunalla sijaitsee ortodoksinen Pyhän Nikolauksen katedraali, joka valmistui 1903 rakennusmestari A. Isakssonin suunnitelmien mukaan. Länsilaidalla on piispantaloksi sanottu sveitsiläistyyliä edustava yksikerroksinen puurakennus, joka on valmistunut 1854 lääninarkkitehti Carl Zieglerin piirustusten mukaan.

Talon rakennuttaja on Kuopion ensimmäisen hiippakunnan piispa Robert Frosterus. Rakennuksessa on toiminut käsityökoulu noin 100 vuoden ajan. Entinen kuuromykkäin koulu sijaitsee puiston laidalla Sepänkadun ja Snellmaninkadun väliin jäävällä tontilla. Alueella on kaksikerroksinen koulurakennus, jossa alunperin on ollut juhlasali sekä makuusalit.

Asuntolassa on pohjakerros kivestä ja toinen kerros puusta. Alakerrassa ovat olleet taloudenhoitoon liittyneet tilat ja toisessa asuntola sekä johtajattaren asunto. Rakennukset sekä samaan aikaan valmistunut varasto muodostavat tontin keskelle umpipihan. Rantaviivan suuntaisesti 1860-luvun alkupuolella rakennettu entinen Forsténin talo on korjattu johtajan ja opettajan asunnoiksi 1898 ja vuodesta 1975 ne ovat olleet muussa käytössä.