Miksi käydä täällä
Köyliönjokilaakson ympäryskylät kiertyvät nauhamaisesti viljelysmaiseman ympäri maantien varteen, tonttimaat kiinni toisissaan — perinteistä maanviljelysasutusta, jossa elää 1800-luvun lopun suuri muutos kohti karjataloutta.
Katso: Etsi Laihian kylän Erkkilän, Isotalon ja Järvenpään tilakeskukset kahdella peltojen keskellä kohoavalla mäellä, päärakennukset 1800- ja 1900-luvun vaihteesta.
Tietoa kohteesta
Köyliönjokilaakson ympäryskylät edustavat sijoittumiseltaan ja rakenteeltaan perinteistä maanviljelykseen liittyvää asutusta. Kylät ovat sijoittuneet nauhamaisesti Köyliönjoen laakeaa viljelysmaisemaa kiertävän maantien varrelle, tonttimaat kiinni toisissaan. Kylien rakennuskannassa kuvastuu 1800-luvun lopulla maataloudessa tapahtunut suuri muutos: siirtyminen yhä enemmän karjatalouteen, viljelysmenetelmien kehittyminen ja rautatien tuoma edistys.
Kiukaisten kirkonkylän pohjoispuolella avautuu Köyliönjoen halkoma suuri, yhtenäinen viljelysmaisema, jonka ympärillä olevilla saarekkeilla ja harjanteilla ovat Kiukaistenkylän, Harolan, Laihian ja Köylypolven kylät vanhoine rakennuksineen. Laihian kylän Erkkilän, Isotalon ja Järvenpään tilakeskukset ovat keskittyneet kahdelle peltojen keskellä olevalle mäelle.
Köylypolven kylässä on säilynyt perinteistä rakennuskantaa Knuutilan, Kuusiston ja Iso-Kallin tiloilla. Päärakennukset ja keskeiset talousrakennukset ovat 1800- ja 1900-luvun vaihteesta. Harolan kylän tilakeskukset ovat hajaantuneet maantien varsilla oleville mäkialueille. Kleemolan, Kylä-Katilan, Mäki-Katilan, Vainionmäen ja Haukiojan tiloilla on säilynyt talonpoikaista rakennuskantaa.
Kiukaistenkylän asutus on keskittynyt maantien varrelle, harjanteen rinteeseen. Jaakkolan, Mäki-Jaakkkolan ja Mäki-Pereen päärakennukset ovat 1800-luvun alkupuolelta. Etelässä maisemallisen kiintopisteen peltoaukion reunalla muodostaa kirkonkylän tornillinen ristikirkko hautausmaineen.
