Miksi käydä täällä
Suuren Rantatien varrella, Forsbynjoen alimman kosken rannoilla, Koskenkylän ruukinalue on yhä toimiva historiallinen teollisuusalue sahoineen, kartanoineen ja työväenasuntoineen.
Katso: Pysähdy ruukinkartanon jugend-päärakennuksen äärelle: arkkitehti John Settergrenin vuonna 1907 suunnittelema kuutiomainen runko, jossa on matala siipiosa ja kaarevapäätteinen torni, kuuluu Suomen merkittävimpiin jugendkartanoihin.
Tietoa kohteesta
Suuren rantatien varrelle Forsbynjoen alimman kosken rannoille sijoittunut Koskenkylän ruukinalue sahoineen, uudempine teollisuusrakennuksineen, puiston ympäröimine kartanoineen, konttoreineen ja työväenasuntoineen on yhä toimiva historiallinen teollisuusalue. Entinen saharakennus on ensimmäisiä tiili- ja betonirakenteisia sahoja Suomessa.
Ruukinkartanon jugendtyylinen, ruotsalaisen arkkitehti John Settergrenin 1907 suunnittelema päärakennus on arkkitehtuuriltaan merkittävimpiä jugendkauden kartanorakennuksia Suomessa. Kuutiomaiseen kaksikerroksiseen runkoon liittyy matala siipiosa ja kaarevapäätteinen torni. Rakennuksen puutarhan puoleinen julkisivu liittyy graniittikaiteilla rajattujen terassien välityksellä geometrisesti järjestettyyn puutarhaan, jota varten ovat suunnitelmia laatineet sekä Paul Olsson (1919, 1930) että Bengt Schalin (1934).
Osana puistoa on korkea metsäinen mäki hautakappeleineen. Ruukin kirkon paikkaa osoittamaan on pystytetty muistokivi. Forsbyn ruukinkatu muodostuu alueen halki kulkevasta Suuresta Rantatiestä, keskiaikaisperäisestä Turusta Viipuriin johtavasta maantiestä. Se on puustoineen yhtenäinen kokonaisuus huolimatta eri-ikäisestä rakennuskannasta.
Kosken länsirannalla ns. Kuninkaanmäellä ja vanhan maantien varrella on useita suuria työväenkasarmeja 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta sekä eri-ikäisiä pienehköjä työväenasuntoja, joista vanhimmat ovat 1700-luvulta. Yläruukista on säilynyt vain vähäisiä vasarapajojen ja voimakanavien raunioita ruukinalueen pohjoispuolella olevassa koskipaikassa.
