Korvenmäki

Rautakalliontien päässä, pisaranmuotoisen harjanteen laella ja rinteillä n. 43 kivirakennetta, raivattuja aloja ja keittokuoppia. Alue on kuulunut 1750-luvun verollepanokartan mukaan Lyyskilän Lyyskin (länsiosa) ja Liukun (itäosa) tiluksiin. Tilukset on 1900-luvun alussa siirretty isonjaon järjestelyissä Torstilaan.

Kohde sijaitsee Nikkarin-Rautakallion alueella lähellä Maalahden rajaa, Tyllijoentien itäpuolella, Madesjoen pohjoispuolella. Paikalle kulkee Rautakalliontie -niminen uudehko metsäautotie, jonka loppuosa kulkee Korvenmäen halki. Itse mäki on ympäristöstään kohoava pisaranmuotoinen harjanne, jonka laki on paikoin kallioinen.

Muuten alueella olevilla metsäpalstoilla kasvaa havupuuvaltaista kasvatusmetsää. Maasto on paikoin kivikkoista, pääosin heinittynyttä ja metsänpohjan uudistuksesta johtuen epätasaista. Osia alueista on selkeästi raivattu kivistä ja tasanteiden aluskasvillisuutena on mm. käenkaalia ja lillukkaa. Paikalla on varhaisempien arkistotietojen perusteella yhteensä 43 röykkiötä, joista kaksi on ns. punalaattalatomuksia sekä neljä melko suurta kuoppaa, jotka on tulkittu keittokuopiksi.

Mirja Miettinen on tehnyt paikalla koekaivauksen vuonna 1996, mutta koekuopista ei saatu mitään havaintoja. Inventoinnissa 2009 harjanteen laelta ja rinteiltä, mäen halkaisevan Rautakalliontien molemmin puolin, dokumentoitiin yhteensä 11 röykkiötä, 21 matalampaa latomusta, kuusi mahdollista keittokuoppaa sekä raivattu tasanne.

Mäen laelle, keittokuoppien reunustamme tasanteelle kaivettiin viisi koepistoa ja niistä löytyi ruskeaa likamaata sekä lähes kuonaksi palanutta, rautapitoista kiveä. Mitään esihistoriallisia löytöjä ei koepistoissa tavattu. Alue on äestetty 1990-luvulla ja siten metsänpohja on paikoin epätasainen ja vaikeakulkuinen.

On mahdollista, että osa röykkiöistä on tuhoutunut metsänuudistuksessa. Tiedot rakenteista on liitetty rekisterin erilliskohteet-välilehdelle.