Koivulehto

Paikka on loivapiirteisen, metsäisen ja lakiosaltaan kallioisen mäen rinnettä sen eteläkärjessä. Mäen eteläpäätä ympäröivät tasaiset savipellot. Pellon laita on lähimmillään 30 m päässä kaakossa. Maaperä paikalla on vähäkivistä hiekkaa. Alueella on eri-ikäisiä pieniä hiekkakuoppia. Nykyinen voimajohtolinja sivuaa kohdetta lounaassa, ja suunniteltu voimajohtolinja kulkee sen yli.

Paikalle tulee traktoritie noin 300 m päästä koillisesta, Koivulehto-nimisestä talosta. Inventointilöydöt kerättiin pienen hiekkakuopan itä- ja pohjoisreunoilta. Eniten löytöjä oli kuopan koilliskulmassa ja noin 5 m matkalla siitä länteen pohjoisreunalla. Vielä pari metriä lännempänä kuopan pohjoisreunasta valuvassa maassa oli noin metrin matkalla palaneita kiviä, hiiliä ja nokista maata.

Kyseessä saattavat olla lieden jäännökset. Lännempänä kuopan reuna ja itse kuoppakin ovat jo melko umpeenkasvaneita. Maata on kaivettu ja siirretty osittain nykyisen voimalinjan allakin, mutta tilanteesta on vaikea saada tarkkaa kuvaa tiheän pensaikon ja muun kasvillisuuden vuoksi. Joka tapauksessa maalaji näyttää muuttuvan linjan alle tultaessa huonommin asuinpaikaksi sopivaksi kiviseksi ja hienoaineiseksi moreeniksi.

Hiekkakuopan itäreunalla koilliskulmasta etelään löytöjä oli vain noin 10 m matkalla, vaikka tuoretta kuopan reunaa oli näkyvissä yli 20 m matkalla etelään. Kuopan eteläpäässä maalajikin oli jo muuttunut hiedaksi. Hiekkakuopan koilliskulmaa ympäröivää löytöaluetta rajoittaa idässä noin 10 m päässä oleva metsittyneen hiekkakuopan reuna ja pohjoisessa 15 m päässä eli heti traktoritien takana kalliot.

Luoteessa kalliot ulottuvat osittain traktoritien eteläpuolellekin. Idässä olevan hiekkakuopan ja kallioiden välissä koillisessa ehjää maata riittää hieman kauemmas traktoritien suunnassa, mutta sielläkin tulee noin 20 m päässä vastaan traktoritien pohjoispuolella oleva vanha hiekkakuoppa. Ehjää asuinpaikkaa voi olla siis jäljellä muutamia satoja neliömetrejä hiekkakuopan koilliskulman ympärillä.