Koiskalan kartano

Koiskalan kartano mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1478. Entisen Koiskalan kartanon tienoilla on keskiaikaisen kyläasutuksen jäänteitä. Alueella on myös kulttuurimaisemallista arvoa ja lukuisia arkeofyyttejä. Vuoden 2021-2 inventoinnissa kohde paikannettiin vanhojen karttojen perusteella (1692 Forssel) johon merkitty rakennus sijoittunee nykyisen päärakennuksen itäpuolelle, nykyisin rakennetulle ja asutulle kartanon piha-alueelle.

Kartanon tonttimaa on merkittynä myös vuoden 1846 kartalle (Stjernvall 1846), vuoden 1842 pitäjänkartalle ja Senaatin kartalle (1875). Alue on rakennettu ja edelleen asuttu, eikä maastotyössä menty kartanon piha-alueelle tai aivan sen lähettyville. Kartanon paikka on merkitty 1600- ja 1700-lukujen kartoille.

Sen ympäristöstä tunnetaan useita rautakaudelle ajoittuvia löytöjä ja on perusteltua olettaa, että niitä on löydettävissä myös kartanon alueelta. Tiedossa ei ole syitä, joiden nojalla voisi olettaa kartanon pihapiirin siirtyneen ensimmäisten keskiaikaisten kirjallisten mainintojen ja 1600-luvun kartta-aineiston välisenä aikana.

Kohteen aluerajaus on tehty vuoden 1846 kartan (Stjernvall), vuoden 1842 pitäjänkartan sekä nykyisen piha-alueen rajautumisen sekä lähialueen metallinetsinlöytöjen (Koiskala 3) perusteella.