Klerckerin puisto

Klerckerin puistossa on Puolan vuoden 1863 kapinan laukaisemiin venäläisten linnoitustöihin liittyvä tykinpaikka suojavalleineen. Puistossa erottuvat rakenteet noudattelevat pitkälti karttaa linnoituslaitteista vuodelta 1879 ”Karta över de inom Tavastehus stads Sairio mark belägna och at ryska artilleriet upplätna krutkällare med omgifningar” (Kansallisarkisto).

Puiston sorapintaisen parkkipaikan reunoilla on nurmialue, jossa erottuu kaksi maavallia. Näistä selkeämpi Harjukatuun rajautuva pohjois-eteläsuuntainen haara on noin 30 m pitkä ja itä-lansisuuntainen noin 20 m. Tylpässä kulmassa toisensa kohtaavien vallien yhtymäkohdassa on luontainen kalliopaljastuma, jonka reunalta on usean metrin pudotus kohti noin 100 m lounaaseen olevaa Vanajaveden rantaa.

Noin 0,5-2 m korkeat vallitukset ovat päältä noin 2-2,5 m ja juurestaan noin 6-7 m leveät. Maan- ja kivensekaisten vallien päällä kasvaa muutamia puita ja nurmea lukuun ottamatta itäisemmän vallin jyrkkää ja paljasta etelälaitaa. Tykkipatteri on ollut vallien yhtymäkohdassa pyörehköllä tasaisella 13 x 5 m alueella.

Ampumasuunta on eteleälounaaseen kohti Vanajaveden reittiä. Tykinpaikan ja läntisen vallin välissä pistää esiin kolme rautaista I-palkkia noin 50 cm korkeudelle. Näiden, 80-90 cm päässä toisistaan olevien palkkien käyttötarkoitus ei ole selvä, mutta I-palkkeja käytettiin 1800-luvun lopun venäläisessä sotilasrakentamisessa.