Keskitalo

Nuottaniemi-nimisen tien varrella, sen koillispuolella, Keskitalon navettarakennuksen kaakkoisseinän vieressä sijaitsee kalkkiuunin jäännös ja tien toisella puolella kalkkilouhoksen jäännös. Uunin jäännös on noin 12 x 10 metrin laajuinen ja noin 2,5 metriä korkea, ylöspäin kape-neva kasa. Sen akiosassa on näkyvissä kiveystä ja kalkkikiveä.

Kasan päällä kasvaa nuoria kuusia ja lehtipuita. Kalkkiuunin keskivaiheilla on kuoppamainen painanne, jossa on jätteitä. Jäännös löytyi kyläläisiltä saadun vihjeen perusteella. He arvelivat vanhojen kylän asukkai-den kertomusten perusteella, että kalkkiuuni ja -louhos olisivat noin sadan vuoden ikäiset.

Vuoden 1939 ilmakuvassa kalkkiuuni erottuu Nuottaniementien pohjoispuolella vaaleana läiskänä. Kirjallisten lähteiden perusteella Humalajoen kalkkialue on pienehkö ja myös paikalla harjoitettu louhinta on ollut pienimittakaavaista (Rosberg et al. 1927: 95). Tien toisella puolen vastapäätä kalkkiuunia on kalkkilouhoksen jäännös kohdassa 6951357/529577 (keskikoordinaatti).

Louhoksen jäännös on enimmillään noin 70 x 17 metrin laajuinen ja parin metrin syvyinen. Louhoksen pohjalla ja reunoilla on runsaasti kivenlohkareita ja siellä kasvaa nuoria lehtipuita. Jäännös rajautuu pohjoisessa Nuottaniemi-nimiseen tiehen ja etelässä peltoon. Kyseessä on mahdollisesti Suomen Kalkkikivi-julkaisussa s.137 mainittu Humalajoen kalkkilouhos, jonka jo Thoreld mainitsee vuonna 1863 vanhaksi ja maatuneeksi (paikka löydetty 1790) mutta sitä on juuri alettu uudelleen louhia.