Kansallisesti merkittävä

Kansanpuistot Korkeasaari ja Seurasaari

Avaa Google Mapsissa

Miksi käydä täällä

Korkeasaaressa ja Seurasaaressa elää maan ensimmäisten kansanpuistojen kulttuuriympäristö 1800-luvun lopulta — ”kasvattavan ja tervehenkisen” vapaa-ajan periaate Helsingin anniskeluyhtiöltä, jonka perintönä syntyivät eläintarha ja ulkoilmamuseo.

Katso: Korkeasaaressa yhä toimiva huvilamainen puistoravintola vuodelta 1884 ja sen pronssinen pukkiveistos 1892, sekä kiviset Karhulinnat (1903 ja 1905) ja Jääkarhulinna (1914), jotka muistuttavat eläintenpidon historiasta.

Tietoa kohteesta

Korkeasaaressa ja Seurasaaressa on säilynyt 1800-luvun lopulta maan ensimmäisten kansanpuistojen kulttuuriympäristöä sekä kansanpuistojen yhteyteen perustetut valtakunnalliset nähtävyyskohteet eläintarha ja ulkoilmamuseo. Korkeasaaren ja Seurasaaren näihin päiviin säilyneet ”kasvattavan ja tervehenkisen” vapaa-ajanvieton periaatteet ovat peräisin 1871 perustetulta Helsingin anniskeluyhtiöltä.

Yhtiön perintöä ovat niin ikään kansanpuistojen tarpeisiin rakennetut korkeatasoiset ulkoiset puitteetkin puistoista ja poluista rakennuksiin. Korkeasaaren, varhaisimman kansanpuiston, huvilamainen puistoravintola vuodelta 1884 on yhä käytössä. Pronssinen pukkiveistos ravintolan yhteydessä on vuodelta 1892.

Muita kansanpuiston varhaisajalta säilyneitä rakennuksia ovat odotushuone (1887) ja saarenvartijan rakennus (1890). Eläintenpidon historiasta muistuttavat kiviset Karhulinnat (1903 ja 1905) ja Jääkarhulinna (1914). Samalta ajalta on eläintarhan intendentin asuintalo (1902). Seurasaari on Helsingin toinen kansanpuisto, jonka varhaisvaiheesta ovat säilyneet paitsi tieverkko näköalapaikkoineen, portaikkoineen ja penkkeineen myös aikalaisten norjalaistyylisiksi kuvailemat rakennukset, kuten metsänvartijan talo saaren pohjoisosassa, ravintola puistoineen saaren keskiosassa sekä isännän talo saaren eteläkärjessä, kaikki vuodelta 1890.

Juhlakenttä on eteläkärjen metsä- ja puistolampialueen pohjoispuolella. Saaren länsirannalla on meriuimala. Saareen johtava puinen silta levähdyspaviljonkeineen noudattelee arkkitehti Mieritzin 1891 suunnitteleman ensimmäisen sillan muotoa. Seurasaaren ulkomuseossa, joka keskittyy saaren itäosaan, esitellään useita kymmeniä Suomen maakunnille tyypillisiä puurakennuksia ja rakennusryhmiä sisätiloineen 1600-luvun lopulta 1900-luvulle.

Täydellisen pihapiirin kaikkine rakennuksineen muodostavat Niemelän torppa Konginkankaalta ja Antin umpipihatalo Säkylästä. Säätyläisten elämää valaisevat 1700-luvulta peräisin olevat Kahiluodon kartano Taivassalosta sekä Iisalmen pappila. Vanhin rakennus on 1686 valmistunut Karunan puukirkko. Lisäksi Seurasaareen on siirretty mm.

Kurssin talo Kuortaneelta, Ivars Närpiöstä, Selkämä Pieksämäeltä, Halla Hyrynsalmelta sekä Pertinotsa Raja-Karjalasta. Savitaipaleen aitat on siirretty museoon 2002.

Museoviraston tietokanta
Kansanpuistot Korkeasaari ja Seurasaari | Aikapolku