Miksi käydä täällä
Kapean Lumijoen pohjoisrannalle on keskittynyt tiivis kirkonkylän kantatalojen rivistö, jonka vanhimmat pihapiirien rakennukset ovat 1700-luvulta — pohjalaista rakennustapaa hyvin edustava jokivarsikylä.
Katso: Joen itäpuolelta kohoaa lakeuden suurin tiilikirkko, päätytornillinen pitkäkirkko, joka näkyy kauas matalalta mäeltä. Raitin varrella seisovat myös kirkkoherranpappila ja 1896 rakennettu nuorisoseurantalo.
Tietoa kohteesta
Kankaanpääntien tiivis ja rakennuskannaltaan pohjalaista rakennustapaa hyvin edustava nauhakylä on edustava esimerkki pohjoispohjalaisten jokivarsikylien asutusrakenteesta. Lumijoen kirkonkylän halki virtaavan kapean Lumijoen pohjoisrannalla kulkevan kylätien varrelle on keskittynyt tiivis kirkonkylän kantatalojen rakennusryhmä.
Pihapiirien vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Perinteistä kirkonkylän rakennuskantaa on mm. raitin varrella kirkkoherranpappila sekä kansakoulun vanhat rakennukset ja 1896 rakennettu nuorisoseurantalo. Kirkonkylän kansakoulu on saanut tilansa Teron tilan kolmessa vaiheessa rakennetusta päärakennuksesta.
Välillä kansalaisopiston käytössä ollut talo on uudelleen kunnostettu koulukäyttöön vuosituhannen taitteessa. Pihapuusto ja jokivarren kasvillisuus, rakennusrivistön pohjoispuolella avautuvat pellot ja joen itäpuolella kohoava lakeuden suurin tiilikirkko kuuluvat jokipartaan maisemakuvaan. Päätytornillinen pitkäkirkko on kauaksi näkyvä maisemallinen kiinnekohta hieman ympäröivää maastoa korkeammalle mäelle rakennettuna.
Historiallinen Pohjanmaan rantatie rajaa kylämaisemaa sekä idässä että pohjoisessa. Kankaanpääntien kylämaisema on osa Limingan lakeuden valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta.
