Kanajärven talo on Kalvolan Kanajärvellä Kanajärven rannalla Hämeenlinnassa sijaitseva Emanuel Kanajärven (1801-1868) syntymäkoti, jonka hän lunasti itselleen ja asui siellä perheineen, vaimonsa Eeva-Stiina Rimminpään ja poikansa Heikin kanssa kuolemaansa saakka. Talo on yksityisomistuksessa museona ja sitä on kunnostettu kesällä 2009 Teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden kansainvälisellä arkkitehtileirillä.
Miksi käydä täällä
Kanajärven talo on itseoppineen kirjallisuudenkeräilijä Emmanuel Kanajärven (1801–1868) kotitalo ja poikkeuksellisen edustava kuva hämäläisestä 1800-luvun talonpoikaisrakentamisesta järviylänköjen metsäseudulla.
Katso: Etsi päärakennuksen porstuan ovesta puusta veistetyt ihmispääkoristeet. Kanajärven itse suunnittelemaan pihapiiriin kuului alun perin kymmenen hirsipintaista rakennusta, jotka muodostivat umpipihan.
Tietoa kohteesta
Kanajärven talo on Kalvolan pitäjän johtomiehenä tunnetun itseoppineen kirjallisuudenkeräilijä Emmanuel Kanajärven (1801-1868) kotitalo, joka antaa poikkeuksellisen edustavan kuvan hämäläisestä 1800-luvun talonpoikaisrakentamisesta Hämeen järviylänköjen metsäseudulla. Kanajärvi on suunnitellut vuosien 1820-1855 välisenä aikana rakennetun pihapiirin, johon kuuluu yhteensä kymmenen rakennusta.
Huolellisesti rakennetut hirsipintaiset rakennukset muodostivat alunperin umpipihan. Pihapiiri on edelleen kokonaisuutena arvokas, vaikkakin joitakin rakennuksia on purettu. Rakennuksissa on lisäksi lukuisia yksityiskohtia, kuten päärakennuksen porstuan ovessa olevat, puusta veistetyt ihmispääkoristeet.
Kaksikerroksinen päärakennus on suurehkon, pohja-alaltaan 10x25m kokoinen rakennus. Sen vanhin osa on entistä savupirttiä, jonka ikkunat on uusittu neliruutuisiksi. Muut rakennuksen ikkunat ovat mahdollisesti alkuperäisiä. Rakennuksen harjakatto on katettu huovalla. Yläkerran salissa on savirapattu katto.
Tilan muista rakennuksista on jäljellä kaksikerroksinen alatupa, sepäntupa, venevaja sekä kolme vierekkäin seisovaa aittaa, joista yksi on siirretty paikalle Rengosta. Pihapiiriin kuuluu myös savusauna 1800-luvun alusta. Kaikki rakennukset ovat hirsipintaisia ja maalaamattomia. Umpipihalle johtaneista neljästä katetusta ns. karhu- tai juurakkoportista on jäljellä yksi. Pihaan johtavan tien varrella on tilan saharakennus. Pihapiirin läheisyydessä on 1960-luvun asuinrakennus.
Lähistöllä nähtävää
Suojeltu rakennusRengon kirkko
Hämeenlinna
Lue lisää
Kansallisesti merkittäväHämeen Härkätie
Lue lisää
Kansallisesti merkittäväHattulan Pyhän Ristin kirkko
Lue lisää
Kansallisesti merkittäväSuomen kasarmit
Lue lisää
Kansallisesti merkittäväHämeenlinnan kaupunginpuisto
Lue lisää
Suojeltu rakennusHattulan uusi kirkko
Hattula
Lue lisää