Kansallisesti merkittävä

Jyväskylän Harju ja Vesilinna

Miksi käydä täällä

Jyväskylän tunnukseksi mainittu Harju syntyi jääkauden lopulla ja toimi kaupungin ensimmäisenä luonnonpuistona. Kiviportaat vievät ylös harjun laelle, ja matkaa kuvaavat infotaulut Harjun historiasta ja maisemasta.

Katso: Harjun korkeimmalla kohdalla seisoo vesitorni Vesilinna, jossa toimii yliopiston luonnontieteellinen museo ja ravintola. Etsi myös Pauli Koskisen veistos "Palloa pelaavat pojat" vuodelta 1951.

Tietoa kohteesta

Jyväskylän kaupungin tunnukseksi mainitulla, jääkauden lopulla syntyneellä Harjulla on sen luonnonhistoriallisen luonteen lisäksi kulttuurihistoriallista merkitystä kaupungin ensimmäisenä luonnonpuistona ja erilaisten tapahtumien pitopaikkana. Harju on kaupunkipuistona verrattavissa esimerkiksi Kuopion Väinölänniemeen.

Harju rajaa Jyväskylän ensimmäisessä asemakaavassa rakennetun ruutukaava-alueen harjumuodostelmaan. Harjulla on huomattava kaupunkikuvallinen merkitys vanhan ja uusien alueiden jakajana ja kaukomaiseman muovaajana. Harjun korkeimmalla kohdalla sijaitsee vesitorni, Vesilinna. Rakennuksessa toimivat Jyväskylän yliopiston luonnontieteellinen museo sekä ravintola.

Harjulle nousevat kiviportaat, joiden alapäässä Yliopistonkadulla on liuskekivinen oleskelutasanne suihkulähteineen 1960-luvulta. Portaat ovat osa kävely- ja kulttuurimatkailureittiä Harjun historiaa ja maisemaa kuvaavine infotauluineen. Harjun urheilukenttä on tunnettu yleisurheilukilpailuistaan sekä erityisesti pesäpallokenttänä.

Jyväskylän Suurajojen pikataipaleiden näyttämönä Harju tunnettiin laajalti. Harjulla on kuvanveistäjä Pauli Koskisen veistos "Palloa pelaavat pojat" vuodelta 1951.

Museoviraston tietokanta