Johanneksen kirkko ympäristöineen

Johanneksen kaksitorninen tiilikirkko on uusgotiikan loppuvaiheen pääesimerkki Suomessa. Kaupunkikuvallisesti merkittävää kirkkoa ympäröi poikkeuksellisen edustava ja yhtenäinen kaupunkitila, joka muodostuu puistoalueesta ja sitä kehystävistä, 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa rakennetuista koulu- ja asuinrakennuksista.

Johanneksen kirkon toisessa päädyssä kohoaa kaksi tornia. Poikkilaivalla varustetun pitkäkirkon tyylin mukainen rikas ornamentiikka on toteutettu betonista. Rinteessä seisovaa kirkkoa ympäröi terassoitu puisto, joka liittyy muurin erottamana ympäröivien koulujen käyttämään urheilukenttään. Punanotkon puistosarjaan lukeutuu kirkon edustaistutusten lisäksi Koulupuistikko, istutettu entinen Koulutori, joka kuvastaa hyvin 1900-luvun alun puistosuunnittelua.

Poikkeuksellisen yhtenäisen ilmeen kaupunkitilalle antavat viisikerroksisten uusrenessanssi- ja jugendasuintalojen rivistöt, joiden lisäksi aukiota reunustaa sarja huolella suunniteltuja koulurakennuksia. Ns. Brobergin koulu (nykyinen Designmuseo) edustaa 1880-luvun uutta koulutyyppiä; yhteiskoulua.

Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnitteleman koulurakennuksen julkisivu heijastaa aikansa tiiligotiikkaa keskirisaliitin torneineen. Suomalaisen Alkeisopiston klassististyylinen kolmikerroksinen koulutalo on vuodelta 1879. Viereinen Suomalaisen normaalilyseon koulu (nykyinen Helsingin normaalilyseo) on valmistunut 1905.

Kolmikerroksinen uusrenessanssirakennus on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Cygnaeus lågstadieskolanin mansardikattoisen, pohjaltaan epäsymmetrisen jugendkoulun vuodelta 1910 on suunnitellut Helsingin kaupungin rakennusvirastolla arkkitehti Karl Hård af Segerstad. Koulun kokonaisuuteen liittyy piharakennus sekä koulupihaa rajaava aita.

Arkkitehtien Valter Jung, Emil Fabritius ja Waldemar Aspelin suunnittelema entinen ruotsalaisen kauppaopiston talo Merimiehenkadulla on vuodelta 1910.