Kansallisesti merkittävä

Ihalemmen, Leiniälän, Nihattulan, Pelkolan ja Sattulan kyläasutus

Avaa Google Mapsissa

Miksi käydä täällä

Lehijärven ympärillä viisi maarekisterikylää kertovat asutuksen jatkuvuudesta Hämeessä esihistorialliselta ajalta nykypäiviin. Monessa on yhä tallella keskiaikaisperäisen kylätontin tiivis muoto.

Katso: Etsi järven etelärannan Nihattula ja Sattula historiallisen Hiidentien varrelta, missä tiivis kylärakenne on säilynyt erityisen hyvin ja rautakauden kalmistot ovat osa elävää laidunmaisemaa.

Tietoa kohteesta

Hattulan Nihattulan, Sattulan, Pelkolan, Leiniälän ja Ihalemmen maarekisterikylät lukuisine kiinteine muinaisjäännöksineen kuvastavat poikkeuksellisen laajana kokonaisuutena asutuksen jatkuvuutta Hämeessä esihistorialliselta ajalta nykypäiviin. Lehijärven ympäristön vanhoista kyläkeskuksista monissa on säilynyt perinteinen tiivis muoto keskiaikaisperäisen, mahdollisesti jopa vanhemman kylätontin paikalla.

Järven etelärannan kylät, Nihattula ja Sattula, sijaitsevat historiallisen Hiidentien varrella. Myös kyläkeskuksista aikoinaan 1700- ja 1800-luvuilla siirretyt talot muodostavat perinteiseen, rakentamisajalleen tyypilliseen tapaan rakennettuja kokonaisuuksia. Uudisrakentamista on kylissä toteutettu viime vuosikymmeninä varsin vähän.

Rautakauden kalmistot ovat osa aktiivista laidunmaisemaa. Kylistä Armijärven rannalla sijaitsevassa Nihattulassa ja Lehijärven lounaisrannalla sijaitsevassa Sattulassa on säilynyt tiivis kylärakenne erityisen hyvin. Ihalemmen kylän asutus on levinnyt rantapelloilla oleville mäenharjanteille. Vanha kylätontti sijaitsi Ihaniemen talon paikalla.

Kylään liittyvä asutus on lisäksi levinnyt pohjoiseen Marttaristintien varrelle. Vauraasta maanviljelyseudusta kertovat kantatilojen ja mäkitupien lisäksi 1860-luvulla rakennettu Pelkolan kartanon päärakennus. Julkista rakentamista edustavat Pelkolan ja Nihattulan koulut.

Museoviraston tietokanta
Ihalemmen, Leiniälän, Nihattulan, Pelkolan ja Sattulan kyläasutus | Aikapolku