Hiukanmäki

Röykkiöt sijaitsevat Tenholan kartanosta 450 m kaakkoon ja linnavuoresta 850 m luoteesen. Paikka on luodekaakko-suuntainen hiekka- ja soraharjanne. Maansekaiset, nurmipeitteiset röykkiöt (4 x 3-4 x 0,5-1 m) ovat mäen lounaisreunalla. Ne on kasattu pienehköistä kivistä lähelle pellon reunaa. Lounaisemman röykkiön reunasta löydettiin vuoden 1999 inventoinnissa rautakautisia saviastianpaloja, ja toisesta paljastui koekuopasta palanutta kiveystä.

Harjanteen lounaisreunassa on muitakin ihmisen tekemiä kasoja ja kuoppia, joista ainakin osa lienee varsin nuoria iältään. Kesällä 2017 ja 2018 alueen pohjoispuolelta toimitettiin Museovirastoon metallinetsinlöytöjä, kuten tasavarsisolki (alakohde 1) ja miekan ponsi (Hiukanmäki 2). Molemmat mainitut löydöt on tehty peltomaasta.

Tarkastuksessa syksyllä 2018 löytöpaikoilta pellosta ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Hiukanmäen pohjoispuolella, kapean peltokaistaleen takana on samanlainen kivinen soramäki, joka koostuu kahdesta erillisestä, kapea heinikon/peltokaistan erottamasta harjanteesta. Paikalla ei ole karttanimeä, Havuharjun tilan asukkaat ovat käyttäneet isommasta (pohjoisemmasta) mäestä nimeä Ristimäki ja pienemmästä (eteläinen) nimeä Vähämäki.

Kokonaisuudessaan mäillä kasvaa vanhoja mäntyjä ja katajia ja niiden perusteella alue on ollut aikoinaan laitumena. Osa männyistä on kaadettu arviolta 10 vuotta sitten ja alue on heinittynyt ja paikoin tiheän vadelmakasvuston peitossa. Tämän vuoksi maanpinnan havaintomahdollisuudet eivät olleet hyvät.

Vm. niemekkeen (Vähämäen) korkeimmalla laella on isoista kivistä koottu matala heinittynyt röykkiö, jonka halkaisija on noin 4 metriä (alakohde 2). Röykkiön itäreunassa iso maakivi (halkaisija 1,5 metriä). Röykkiöin länsipuolella rinne laskee jyrkästi pellolle, ennen pellon reunaa on tasaisempi joutomaakaista.

Jyrkästi laskevassa rinteessä maaperä on tummaa ja nokipitoista ja koepistossa tuli esille pieni pala rautakautista keramiikkaa. Vähämäen eteläreunalta on saatu metallinetsintälöytöjä (alakohteet 7 ja 8). Tarkastuksessa noin 25/30 metriä em. kahden röykkiön pohjoispuolelta on sammaloitunut kivikasa, jonka halkaisija on noin 2 metriä ja keskellä on syvä kuoppa (alakohde 3).

Vieressä olevan maakiven pinnassa olevan harusrenkaan perusteella ko. kohdassa on ollut sähköpylväs. Em. kuopan länsipuolella pellon laidassa oleva pieni kiviröykkiö on todennäköisesti liittynyt myös pylvään harukseen (alakohde 4). Ristimäen koilliskulmassa pellon laidassa on vanha, arviolta 200 vuotias mänty, joka kasvaa ison kiviröykkiön päällä. Männystä noin 10 metriä etelään pellon reunassa sijaitsee toinen, ison kiven ympärille kasattu röykkiö (alakohteet 5 ja 6).