Hirsikangas

Kohde sijaitsee Oulujoesta n. 1,4 km itäkoilliseen, Vaalantieltä Valkeisjärvelle johtavalta tieltä n. 90 m etelään. Maaperä alueella on moreenihiekkaa. Paikalla kasvaa mäntymetsää, jonka aluskasvillisuutena on varvikkoa, sammalta ja jäkälää. Rämeet ympäröivät Hirsikangasta, jonka itäisemmän harjanteen länsirinteessä on yksi keittokuopaksi tulkittu kuoppa.

Kuoppaa on tutkittu maaperäkairalla ja siinä havaittiin paksun huuhtoutumiskerroksen alapuolella palaneita kiviä, tummaa likamaata ja hiiliä. Kuoppa on halkaisijaltaan n. 2 m ja syvyydeltään n. 0,3-0,4 m. Keittokuoppa ajoittuu Oulun seudun rannansiirtymiskronologian perusteella varhaismetallikauteen.

Keittokuopan pohjoispuolella on kaksi muuta kuoppaa, joita on arveltu mahdollisiksi asuinpaikkakuopiksi. Kuopat ovat halkaisijaltaan 1-2 m ja syvyydeltään 0,2-0,5 m ja kairatessa niissä havaittiin paksu huuhtoutumiskerros. Metsätien molemmin puolin on lisäksi useita Puolustusvoimain harjoituspoteroita.

Alue tarkastettiin uudelleen vuonna 2010, eikä aikaisempiin huomioihin todettu varsinaisia muutoksia. Kuitenkin aivan keittokuopan ja sen länsipuoleisen kuopan viereen tehdyssä koekuopassa oli palaneen kiven sirpaleita sekä hiiltä osoittamassa muinaista toimintaa alueella. Kohteen laajuuden arviointi perustuu näkyviin rakenteisiin eikä kohde rajaudu maastollisesti, mutta 2010 tarkastuksen arvion mukaan muinaisjäännös rajautunee mainittujen kuoppien lähialueelle.

Kohteen laajuuden arviointi edellyttää kuitenkin varsinaisia koekaivauksia. 2023: Kohteelle johtavalta polulta ja sen ympäristöstä havaittiin iskoksia n. 11 metrin säteellä sekä eteläisimmästä iskoksesta n. 15 m etelään kaksi palaneen luun kappaletta polulta. Löydöt kuvattiin ja jätettiin paikoilleen. Aluetta laajennettiin havaintojen perusteella hieman kaakkoon.