Hiisimäki-Kololanoja

Paikka sijaitsee Ruskonjoen itäpuolella, sen ja sivu-uoman Kololanojan välisen pelltoaukean ympäröivällä korkealla Hiisimäellä Päijäisen talon pihapiirissä. Kesällä 1918 löytyi talon pihaa tasoitettaessa rautainen keihäänkärki sekä vaaka säilytysrasioineen ja punnuksineen (KM 7452:3-6). Myös vasarakirveen kanta on löydetty mäeltä (:1) (vuoden 1962 inv.-kohde 15).

Tallgrenin vuoden 1919 tutkimuksissa löytyi saviarina palaneine savitiivisteineen (KM 7603:2), muttei muuta kalmistoon viittaavaa. Vuonna 1931 Tallgren löysi muutaman saviastianpalan (KM 9363:10) "Päijäisten Hiisimäen tontilta tien leikkauksen kohdalta, jossa näyttää olevan polttokalmistonummea. Samasta paikasta on aijemmin saatu vaaka ja punnuksia".

Sittemmin on mäellä purettu ja rakennettu rakennuksia, mutta löytöjä ei ole havaittu. Myöskään inventoinnissa ei kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa havaittu. Mahdollisesti Hiisimäestä on löydetty keihäänkärki, joka saatiin Koismäen kalmiston kaivausten yhteydessä vuonna 1965. Kololanojan pohjosrannalta, noin 200 m Hiisimäestä kaakkoon, Hiisimäeltä tulevan peltotien ja sillan kohdalla, jossa maasto on alavaa peltomaata, löysi Tallgren vuonna 1931 saviastianpaloja sekä palaneita savenpaloja (KM 9363:9).

Tuollisen talon isännän ilmoituksen mukaan n. 100x50 m alalla on auran ulottuvilla ollut nyrkinkokoisia palaneita kiviä, nokea, hiiltä, luunmurenia ja astianpaloja. Vuonna 1962 inventoinnissa alue oli viljelyksessä, joten havaintomahdollisuudet jäivät vähiin. Kuitenkin pellon laidoilla tien molemmin puolin sekä ojan törmässä oli karkeaa rautakauden tyyppistä keramiikkaa, savitiivisteen ja tiilen paloja sekä kuonaa.

Todennäköisesti paikalla on asuinpaikkaa. Osa löydöistä tuli peltotien Lempon puoleiselta puolelta. Tämän paikan koordinaatit: x=6716 15; y=1567 55; z=25. Kohteeseen on yhdistetty kaksi inventointikohdetta (23 ja 24), kuten Varsinais-Suomen skl:n luettelossa SU-kohde 631. Lisäksi vuoden 1991 Ruskon kuppikivien tarkastuksessa havaittiin mäellä mahdollinen kuppikivi. Läheiseltä pellolta saatu kesällä ja syksyllä 2019 rautakautisia metallinilmaisinlöytöjä (ks. alakohteet).