Helsingin Rautatientori

Helsingin Rautatientori on monumentaalirakennusten reunustama pääkaupungin julkisen liikenneverkon suurtori, joka on piirretty asemakaavaan 1873 rautatien ja rautatieaseman mukanaan tuoman kaupunkiliikenteen keskukseksi. Kaisaniemenkadun ja Keskuskadun linjaukset Rautatientorilta purkautuvia kasvavia liikennevirtoja ja liikerakennuksia varten on suunnitellut Eliel Saarinen.

Rautatientorin länsisivua reunustava Helsingin rautatieasema ja Valtionrautateiden hallintorakennus on Suomen rautatiearkkitehtuurin tunnuskuva. Venäjän suuriruhtinaskunnan asemaksi suunniteltu, mutta itsenäistyneen tasavallan pääasemaksi 1919 vihitty rakennus on arkkitehti Eliel Saarisen kotimaahan laatimista suunnitelmista kansainvälisesti tunnetuin.

Julkisivukiven hienostuneet muodot on hakattu punagraniitista, kuten pääsisäänkäynnin molemmin puolin seisovat, maapalloja kannattelevat Emil Wikströmin veistämät mieshahmotkin. Ne ovat kellotornin tavoin juurtuneet aseman symboleiksi. Torin ensimmäinen kansallisen kulttuurin merkkirakennus on etelälaidalla sijaitseva Ateneum.

Maan vanhin museorakennus, ensimmäinen taidemuseo ja taidekoulu on valmistunut valtion rahoittamana 1887 Carl Theodor Höijerin suunnitelman mukaan. Julkisivua vartioi Ateneumille nimensä antanut viisauden jumalatar Pallas Athene. Pääjulkisivun veistoskoristelu, jonka vertauskuvallisen kuvakertomuksen teema on Suomen taiteen ja arkkitehtuurin liittyminen länsimaisen taiteen perinteeseen, on C.E. Sjöstrandin ja V. Vallgrenin toteuttama.

Ateneum on nykyään maamme kuvataiteeseen erikoistuneen museotoiminnan päärakennus. Ateneumia vastapäätä torin vastakkaisella laidalla sijaitseva Suomen Kansallisteatteri on ensimmäinen suomenkielistä näyttämötaidetta varten suunniteltu rakennus vuodelta 1902. Arkkitehti Onni Tarjanteen piirtämän teatterin pääjulkisivut ovat Uudenkaupungin harmaata graniittia, ja näyttämötaiteeseen, kansanrunouteen sekä eläin- ja kasvikuntaan liittyvät koristeveistokset itäsuomalaista vuolukiveä.

Rakennuksen kansallisromanttisena pidettyyn arkkitehtuuriin ovat vaikuttaneet ajankohdan kansainväliset esikuvat. Teatteria on laajennettu Kaisaniemen puiston suuntaan. Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema laajennus Pieni näyttämö kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.

Rautatientorilla, Kansallisteatterin edustalla, on Wäinö Aaltosen veistos kansalliskirjailija Aleksis Kivestä (1939). Rautatientorin itäsivulla on edustava joukko liikerakennuksia autonomian ajalta ja itsenäisyyden ensi vuosikymmeniltä. Rautatieasemaa vastapäätä on 1899 valmistunut loistoluokan hotelli ja ravintolarakennus Hôtel Fennia (Grahn, Hedman & Wasastjerna), muita ovat S.O.K. 1920-1921 (K.S. Kallio, O. Kallio), Mikonkatu 19 vuodelta 1911 (W.G. Palmqvist, E. Sjöström) ja Mikonlinna 1939 (Jung & Jung).