Heiskari 2

Paikalle on vuoden 1707 karttaan merkitty talo. Talo puuttuu vuoden 1760–1762 isojakokartalta (Jellman 1829). Tontti lienee autioitunut tässä välissä, kenties jo isovihan aikaan. Sittemmin se on yhdistetty Heiskarin tilaan. Paikka olisi voitu asuttaa maankohoamisen perusteella aikaisintaan 1500-luvun lopulla.

Maanomistajan mukaan paikalta nousee kyntäessä kiviä ja maa on nokista. Myös vastaavalta kohdalta peltokaistan itäreunasta nousee kiviä. Jälkimmäinen selittynee paikalla vielä 1948 ilmakuvassa näkyvällä rakennuksella (Maanmittauslaitos, historialliset ilmakuvat). Paikalla tehdyssä pintapoiminnassa havaittiin selvä keskittymä tiilenmuruja.

Näiden levintä käy yhteen 1707 kartalle merkityn tontin kanssa. Maa oli paikoin selvästi nokista. Muita löytöjä oli huomattavan vähän. Nämä käsittivät hieman punasavikeramiikkaa, astialasia, piiposliinia ja sulanutta lasia. Paikalta havaittiin jonkin verran rautasignaaleja metallinpaljastimella. Maanomistajan mukaan harrastajat olivat löytäneet paikalta kolikoita.

Maaperäkairalla havaittiin hiekkaisen kyntökerroksen alta puhdas hiekkakerros. Kulttuurikerrosta ei koekairauksista havaittu. Aluerajaus on tehty vuoden 1707 kartan ja löytöaineiston pohjalta.