Kansallisesti merkittävä

Harjupuisto

Miksi käydä täällä

Heinolan harjupuisto istutettiin 1800-luvun lopulla kaupunkilaisten yleiseksi puistoksi ja on yksi maamme varhaisimmista kaupunkipuistoista, syntynyt aikansa matkailu- ja kylpylätoiminnan myötä.

Katso: Nouse puiston korkeimmalle kohdalle Harjupaviljongille, jonka kansallisromanttiseen jugendiin yhdistyy voimakkaita itämaisia vaikutteita; etelässä erottuu 340 metriä pitkä rautatiesilta graniittipilareineen.

Tietoa kohteesta

Heinolan harjupuisto on 1800-luvun lopulla istutettu ja rakennettu kaupunkilaisten yleiseksi puistoksi. Harjupuisto on yksi maamme varhaisimmista kaupunkipuistoista. Puiston ja Harjupaviljongin rakentaminen liittyy 1800-luvun lopun matkailu- ja kylpylätoimintaan kaupungissa. Heinolan ruutukaava-aluetta kaakossa rajaava harju muodostaa puistovyöhykkeen, jonka kaupungista rautatieasemalle johtava katu leikkaa.

Puistoalueen rajan muodostaa idässä Heinolan 1930-luvun rautatieasema ja sen kanssa yhtenäiseen asuun rakennetut asuintalot. Harjupuisto liittyy etelässä maisemallisesti Jyrängönvirtaan ja sen ylittäviin rautatie- ja maantiesiltoihin. 340 metriä pitkä rautatiesilta korkeine graniittipilareineen on merkittävä kaupunkikuvallinen kiintopiste.

Puiston korkeimmalla kohdalla sijaitsevan Harjupaviljongin arkkitehtuurissa on kansallisromanttiseen jugendiin yhdistetty voimakkaita vaikutteita itämaisesta rakennustaiteesta. Harjun pohjoisosassa on 1950-luvun tiilivuorattu vesitorni, jossa on toimistotiloja ja näkötornikahvila. Heinolan rautatieaseman alue muodostuu 1930-luvun asemapihasta, asemapuistosta lehmuskujanteineen, asuinalueesta ja Kirkkolammen rannalla olevasta pumppaamosta. Itse asemarakennus on palanut ja purettu.

Museoviraston tietokanta