Gumtäkt gård Kumpulan kartano

Gumtäkt gård eli Kumpulan kartano sijaitsee Jyrängöntien lounaispuolella, jossa kartanon tontilla toimii nykyään Kumpulan kasvitieteellinen puutarha. Kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1841 ja sen läheisyydessä on säilynyt kaksi todennäköisesti samanaikaista rakennusta sekä kivirakenteinen maakellari ja kivestä sekä tiilistä rakennettu entinen juureskellari, jotka saattavat olla vanhempiakin.

Kasvitieteellisen puutarhan alueella on rakennettu myös 1980- ja 1990-luvuilla muutamia pienempiä rakennuksia. Kylännimen perusosana on muinaisruotsin sana täkt, raivio ja määriteosana Gudmund nimen kirjoitusasu Gumme. Sigfred i Gumtäkt mainitaan historiallisissa lähteissä heinäkuussa 1460. Osa kylästä päätyi rälssin käsiin ilmeisesti jo 1470-luvulla naimakauppojen seurauksena ja Ritari Laurens Axelsson antoi 14.8.1481 Oluf Lydichssonille rälssikirjeen Gumtäktin tiloihin.

Sten Sture luovutti 27.9.1498 Oluf Lydichssonin leskelle kirjeen, jossa tilojen rälssioikeus vahvistettiin. 1500-luvulla vaikuttaisi siltä, että rälssitila jakautui useampien omistajien haltuun ja sitä viljelivät lampuodit. Keskiaikainen säteri päätyi 1600-luvulla Helsingin kaupungin pormestarin pojalle, tullitarkastaja Augustin Larssonille, joka aateloitiin Svansström-nimellä.

Maakirjoissa tosin säteritila mainitaan autioksi ja Helsingin kaupungin privilegioksi vielä 1660-luvulla, eikä mainintaa Augustin Larssonista löydy maakirjoista ennen vuotta 1683. Augustin Larsson tosin kuoli jo 1658 ja 1683 maakirjan mukaan hänen ja joidenkin muiden vanhaan rälssiin kuuluvien tilojen omistukset on jätetty ennen vuotta 1683 kirjaamatta maakirjoihin.

Augustin Larssonin kuoltua säteritila päätyi hänen perikunnalleen ja 1700-luvulla sotilaiden ja porvareiden haltuun. Vuonna 1893 kartanon osti Helsingin kaupunki, jolta kartano päätyi 1970-luvulla valtiolle ja Helsingin yliopiston käyttöön. 1749 pitäjänkartalla ja muilla 1700-luvun kartoilla kartano on merkitty kalliomäen eteläpuolelle, nykyisen Jyrängöntien linjaa kulkeneen tien päähän.

Alue vaikuttaisi olevan pitkälti sama, jolla nykyinen kartano sijaitsee. Nils Westermarkin ja Johan Bonejin vuosina 1746 ja 1759 laatimalla kartalla Henrik Jakob Teschen isännöimän kartanon päärakennuksen pohjoispuolelle on merkitty yksi rakennus, siitä jonkin matkaa koilliseen toinen rakennus ja kartanon itäpuolelle torppa.

Kartanosta lounaaseen sijaitsivat Gumtäktbyn Helsingin kaupungille kuuluneet lampuotitilat, joista ei ole säilynyt arkeologisia jäänteitä. Kasvitieteellisen puutarhan alueella ei ole maan pinnalle näkyvissä vanhaan kartanoon liittyviä rakenteita, mutta niitä on saattanut säilyä maan alla. Kartanon pohjoispuolella sijaitsevan kallion eteläreunalla on useita rakennuksenperustuksia ja mahdollisia tulisijanjäänteitä, mutta ne vaikuttaisivat liittyvän alueella olleisiin 1900-luvun rakennuksiin.