Kansallisesti merkittävä

Emolan esikaupunkialue

Miksi käydä täällä

Mikkelin ruutukaavan pohjoispuolelle, lampien ja Emolanjoen väliselle harjanteelle Emola rakentui vapaasti ilman kaavoitusta. Astu sisään esikaupunkiin, joka on säilyttänyt omaleimaisen historiallisen rakenteensa.

Katso: Etsi Emolanjoen varrelta Hauskan mylly, joka periytyy esikaupunkiasutusta edeltävältä ajalta, sekä Rouhialan koulurakennukset vuosilta 1914 ja 1920.

Tietoa kohteesta

Emolan esikaupunkialue on harvoja luonteensa säilyttäneitä kaupunkien ulkopuolelle vapaasti ilman kaavoitusta tai valvontaa rakentuneita pientalokaupunginosia. Mikkelin ruutukaava-alueen pohjoispuolelle, pienten lampien ja Emolanjoen väliselle harjanteelle rakentunut Emola on vapaasti rakentunut esikaupunkialue.

Pääosin esikaupunkialue on rakentunut vuoteen 1931 mennessä, mutta Kalevankadun varressa ja Emolankadun pohjoispäässä on myös jälleenrakennusajan pientaloja. Eri-ikäisestä puurakennuskannasta ja osittaisesta uusiutumisesta huolimatta Emola on säilyttänyt omaleimaisen historiallisen rakenteensa ja vanhan esikaupunkimaisen kaupunkikuvansa.

Omakotiasutuksen lisäksi alueella on Rouhialan yläkoulu (1914) ja alakoulu (1920). Emolanjoen varrella on esikaupunkiasutusta edeltävältä ajalta periytyvä Hauskan mylly.

Museoviraston tietokanta