kivikautinen, pronssikautinen, varhaismetallikautinen

Astuvansalmi

Mikkeli

Avaa Google Mapsissa

Tietoa kohteesta

Astuvansalmen kalliomaalaus sijaitsee Yöveden rannalla jyrkästi kohoavassa kallioseinämässä. Maalauskenttä on pituudeltaan 16,5 metriä ja korkeudeltaan noin 5,5 metriä. Se on maamme suurin ja laajin yhtenäinen kalliomaalauspinta. Seinämästä on tunnistettu yli 80 kuviota, joissa on aiheina ihmis-, hirvi-, vene- sekä kämmen- ja tassunjälkikuvioita.

Kalliomaalauksen alapuolella olevalta terassilta on löydetty kaksi nuolenkärjen katkelmaa. Liuskenuolenkärjen katkelma (KM 17636:1) ajoittuu kampakeraamisen kulttuurin lopulle ja kvartsinen, tasakantainen nuolenkärjen katkelma (KM 17363:2) pronssikaudelle. Vuosina 1988, 1990–92 tehdyissä sukellustutkimuksissa on kalliomaalauksen edustalta löydetty kolme ihmiskasvoista meripihkariipusta (KM 25771, 26331:1–2) ja yksi reiällinen meripihkariipus (KM 27146), jonka on tulkittu esittävän karhua.

Astuvansalmen kalliomaalaus ajoitetaan Saimaan vesistöhistorian avulla. Maankohoamisen seurauksena Saimaan vesistöaltaalla on ollut kaikkiaan kolme eri lasku-uomaa. Ennen viimeisimmän uoman eli Vuoksen puhkeamista (noin 4000 eKr.) vain kaikkein ylimpänä olevien maalauskuvioiden kohta on voinut olla veden pinnan yläpuolella.

Vuoksen puhkeamisen jälkeen vesi laski nopeasti noin 2,5 metriä. Noin tuhannen vuoden kuluttua Vuoksen puhkeamisesta kalliomaalauksen alla oleva terassi paljastui veden alta. Astuvansalmen kalliomaalauksen kuviot ajoittuvat siten Vuoksen puhkeamisen jälkeiseen aikaan, noin 4000–2200 eKr. Kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin muinaisjäännöksiin (Maiseman muisti 2001).

Tyyppi
kiinteä muinaisjäännös
Alatyyppi
kalliomaalaukset
Ajoitus
kivikautinen, pronssikautinen, varhaismetallikautinen
Kunta
Mikkeli
Museoviraston tietokanta
Astuvansalmi, Mikkeli | Aikapolku